Petri Saarter

Petri

Valmistumisvuosi: 2012

Työnantaja: SCOR Global P&C SE

Titteli: Underwriter for the Nordic Markets

Mitä opiskelit yliopistovuosinasi?

Pääaineenani opiskelin vakuutustiedettä ja sivuaineina opiskelin laskentatointa ja yrityksen hallintoa. Yrityksen hallinnon sivuainekokonaisuus muodostui minulla pääosin yrittäjyyden kursseista, jotka järjestettiin silloin yliopiston ja teknillisen yliopiston yhteistyönä poikkitieteellisenä opintokokonaisuutena.

Mitä kuuluu nykyisiin työtehtäviisi?

Toimin P&C Underwriterina SCORilla, jossa vastaan Suomen ja Ruotsin asiakkuuksista. SCOR on ranskalainen jälleenvakuutusyhtiö, joka maksutuloiltaan sijoittuu maailman suurimpien jälleenvakuuttajien joukkoon. Pääkonttorimme on Pariisissa, mutta pohjoismainen tiimimme sijaitsee Saksassa Kölnissä, yhdessä Euroopan hubeistamme. Muutin perheeni kanssa Helsingistä Kölniin huhtikuussa 2017, jolloin aloitin työt nykyisissä tehtävissäni.

Vakuutusyhtiöt ostavat jälleenvakuutussuojaa kansainvälisiltä markkinoilta kumulatiivisesti suurien, kuten luonnonkatastrofien, sekä yksittäisten suurvahinkojen varalta. Underwriterina tehtäväni on neuvotella tarjotusta jälleenvakuutussuojasta niin hinnan kuin jälleenvakuutusehtojen osalta, ruotsalaisten ja suomalaisten ensivakuutusyhtiöiden kanssa.

Jälleenvakuutussopimusten uudistuessa saamme uudistusmateriaalin vakuutusyhtiöltä, joka pitää sisällään niin kvantitatiivista kuin kvalitatiivista tietoa vakuutusyhtiön portfoliosta ja muutoksista. Analysoin riskiportfolion ja yhdessä hinnoitteluaktuaariemme kanssa muodostamme hintatason, joka parhaiten sopii portfolion riskiprofiilille. Mahdolliset jälleenvakuutussopimuksen sopimustekstilliset muutokset arvioidaan myös hinta- ja riskivaikutusten osalta. Tämän lisäksi tapaamme asiakkaita vuoden aikana päivittääksemme jatkuvasti käsitystä asiakkaan tarpeista ja riskiprofiilista.

Työssäni yhdistyy mukavan tasapainoisesti portfolioanalyysi, sopimustekniset seikat sekä asiakkaiden tapaaminen.

Tämän lisäksi olen osana SCORin sisäistä digitalisaatioryhmää, joka tarkastelee uusia disruptiivisia toimijoita ja teknologioita, joilla saattaa olla vaikutusta jälleenvakuutusliiketoimintaan.

Millaisissa tehtävissä olet aikaisemmin työskennellyt?

Alaan liittyvissä tehtävissä aloitin itse asiassa jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen Ifissä Tampereen konttorilla. Otin konttorissa asiakasvirtaa vastaan hoitaen myynti- ja asiakaspalvelutehtäviä. Ensimmäisen kesän jälkeen jäin Tampereen konttorille tuntityöntekijäksi soittelemaan outbound-myyntipuheluita opiskeluiden ohella, sekä järjestäen messu- yms. keikkaluonteisia tapahtumia, joihin If tarvitsi vakuutustuotteita osaavan edustajan. Sama kaava toistui toisen ja kolmannen opiskeluvuoden ajan. Sitten löysin tieni Boomin ja Tariffin lisäksi myös Aiesec-opiskelijajärjestöön ja heidän kauttaan pääsin työharjoitteluvaihtoon Slovakian Bratislavaan Accenturelle. Siellä tein erään globaalin lääkealan yrityksen ostoreskontraa SAP:n ohjelmistolla. Palattuani takaisin Suomeen jatkamaan opintojani, karttuneen SAP-kokemuksen voimin pääsin seuraavaan kesätyöpaikkaan, yliopiston viereen Keskolle, tekemään K-Citymarkettien kirjanpitoa. Tämän jälkeen tein opiskeluiden ohella Baswarella SEPA-konsultin hommia, kun euroalue siirtyi käyttämään maksuissa IBAN-muotoa ja he tarvitsivat silloin projektiluontoisia konsultteja siihen liittyen. Tämän jälkeen palasin takaisin Ifille tuntityöntekijäksi Hämeenkadun konttorille, kunnes sain graduni valmiiksi.

Palautin graduni viimeisen version eräänä sunnuntaina, ja maanantaina konttorilla intran vapaista työpaikoista huomasin, että siellä haetaan Ifin jälleenvakuutusosastolle Financial Analystia jälleenvakuutuskirjanpitoon sekä tekemään sisäistä analyysiä. Minua kiinnosti jo opiskeluaikana jälleenvakuutus ja vaihtoehtoinen riskin siirto, tein mm. kandini Captive-yhtiöihin liittyen. Hain paikkaa ja sain sen. Kolmen vuoden ajan tein Financial Analystina jälleenvakuutuslaskentaa, erilaisia sisäisiä kirjanpidollisia analyysejä sekä olin mukana kehittämässä järjestelmiä jälleenvakuutuskirjanpidon osalta.

Syksyllä 2015 minulle tarjottiin Reinsurance Security Analystin paikkaa, jossa vastasin koko If-konsernin, If Skadeförsäkring Holding AB:n, jälleenvakuutukseen liittyvän vastapuoliriskin hallinnasta. Konsernin jälleenvakuutusportfoliot on jaettu vakuutuslajien mukaan ja ne kattavat jälleenvakuutussuojat niin henkilöasiakkaiden, yritysasiakkaiden kuin suurasiakkaiden kumulatiivisten ja yksittäisten suurriskien varalle. Jokaiseen jälleenvakuutusportfolioon on valittu vakavaraisia jälleenvakuuttajia ja yhdessä he muodostavat portfolion jälleenvakuutuspaneelin, kukin kantaen vastuun osuudellaan mahdollisesta riskistä portfoliossa. Minun tehtävänä oli analysoida näiden yhtiöiden taseita, tuloskuntoa, riskihalukkuutta, omistussuhteita, retro-jälleenvakuutusyhteyksiä ja kaikkea, mikä voi vaikuttaa mahdolliseen vastapuoliriskin kasvamiseen Ifin näkökulmasta. Työssäni käytin eri analysointityökaluja, luin raportteja, vuosikertomuksia, tilinpäätöstietoja, sekä tapasin jälleenvakuuttajia ja olin säännöllisesti yhteydessä meklareiden analyytikkoihin Lontoossa saadakseni paremman kuvan markkinahuhuista, joita ei yleensä virallisista lähteistä saa. Seurasin myös jonkun verran makroekonomisten tekijöiden vaikutusta jälleenvakuutusmarkkinoihin. Makrotekijät vaikuttavat muun muassa jälleenvakuuttajien sijoitusportfolioihin, joiden rakenteesta ja tuloskunnosta keskustelin yhdessä Ifin sijoituspuolen henkilöiden kanssa saadakseni heidän osaamistaan analysointini tueksi.

Tämän lisäksi analysoin myös ensivakuutusyhtiöitä. Ifin suurasiakkaat ovat globaaleja toimijoita ja he tarvitsevat vakuutusohjelmissaan paikallisia vakuutuksia eri maissa. Ifillä on käytössään oma partner-verkosto, joka ympäri maailman pystyy kirjoittamaan näitä paikallisia vakuutussopimuksia asiakkaidensa tarpeiden mukaan. Analysoin silloista partner-verkostoa varmistaakseni, että verkostossa on vakavaraisia ja luotettavia kumppaneita. Kirjoitin tästä aiheesta artikkelin toukokuussa 2016 ilmestyvään Ifin Risk Consulting Magazineen, joten sieltä voi halutessa lukea lisää aiheesta.

Mihin suosittelisit syventymään opinnoissa (ja ehkä muutenkin), mikäli haluaisi vastaavanlaisiin tehtäviin?

Minun varmaan pitäisi sanoa, että laskentatointa kannattaa opiskella mahdollisimman paljon. Koin tämän kuitenkin haastavaksi, koska en ollut pääaineopiskelija. Laskentatoimen kursseille pääsy oli ainakin silloin hankalampaa sivuaineopiskelijoille kuin pääaineopiskelijoille. Ajattelin, ettei laskentatoimen opiskelu nyt näin vaikeaa voi olla, ja päätin opiskella sitä sitten enemmän käytännön kautta. Tein ensin ainejärjestöjen, Tariffin ja Aiesecin, kirjanpitoa, minkä jälkeen kokemus ja ymmärrys kirjanpidosta karttui edelleen työelämän kirjanpitotehtävissä. Kannustaisin siis laskentatoimen kurssien lisäksi tekemään ainejärjestöille kirjanpitoa, sillä se helpottaa taseen ja tuloslaskelman hahmottamista käytännön kautta. Kirjanpidon ymmärrys ei oikeasti ole mitään vaikeaa ja siitä on valtavasti apua yrityselämässä, kun osaa puhua luvuista uskottavasti ja niiden oikeilla termeillä.

Toisena neuvona suosittelen käymään kaikki mahdolliset kurssit jälleenvakuutukseen ja kansainväliseen vakuutustoimintaan, sekä rahoitukseen ja sijoitustoimintaan liittyen. Jälleenvakuutuksen parissa työskentely on erittäin mielenkiintoista ja vaikka valitettavasti Suomessa alan työpaikat ovat vähäisiä, on maailmalla aivan mielettömästi hyviä työpaikkoja tarjolla. Suosittelen siis tutkimaan alaa netistä, lukemaan artikkeleja sekä kirjoja aiheesta mahdollisimman paljon, jotta saa kattavan kuvan alan eri mahdollisuuksista.

Viimeisenä suosittelen käymään työharjoittelun ulkomailla Aiesecin kautta. Heidän työnhakujärjestelmään pääseminen maksaa, mutta sieltä löytyi ainakin silloin paljon eri harjoittelupaikkoja ympäri maailmaa vakuutus- ja rahoitusalan tehtävissä. Oma ammatillinen kuva kohentuu ulkomaan työharjoittelun myötä ja kotimaassa työnhaku helpottuu sen jälkeen huomattavasti.

Paras muistosi opiskeluajoilta?

Niin kuin kaikilla, niitä on monia. Tutorina toimiminen, tietenkin Tariffin silloinen puheenjohtajuus ja ainejärjestön toiminnan kehittäminen, sekä Boomin bileet ja excursiot tuovat paljon hauskoja vapaa-ajan muistoja mieleen. Sanoisin, että parhaat muistot yliopistoajalta eivät kuitenkaan liity pelkästään vapaa-aikaan, vaan ehkä enemmänkin siihen, että yliopisto oli ilmapiiriltään hyvin energisoiva ja innostava. Ympärillä oli samanhenkisiä, innostavia ihmisiä, joista osasta muodostui hyviä ystäviä myös yliopiston jälkeiselle ajalle. Jälkeenpäin on mukava muistella yliopistoa paikkana, jossa päivät kuluivat luennoilla yleensä mielenkiintoisia luennoitsijoita kuunnellessa ja kiinnostavuuteen pystyi kurssivalinnoillaan vaikuttamaan. Subventoidun aterian ääressä yliopiston ravintoloissa oli innostavaa puhua kiireettä ajankohtaisista opiskeluun, talouteen tai yhteiskuntaan liittyvistä aiheista fiksujen ihmisten kanssa. Lisäksi aina kun ylipäätään meni yliopistolle, kampuksen ravintoloihin tai Atalpaan kuntosalille, löytyi näitä innostavia ihmisiä, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia. Samanlaista paikkaa, jossa kiireettömälle ajattelulle ja ideoinnille on luotu niin hyvät puitteet, en ole yliopistoa ennen enkä jälkeen kokenut, joten tästä kokonaisuudesta ja ihmisistä kaiken kaikkiaan muodostuvat minun parhaat muistoni opiskeluajoilta.