Katsaus vakuutuksen ja riskienhallinnan tutkimukseen 3/2022
Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Akseli Kettula kirjoittaa Tariffi ry:lle kvartaaleittain ajankohtaisia nostoja merkittävistä vakuutuksen ja riskienhallinnan tutkimuksista Suomesta ja maailmalta. Tässä ovat nostot vuoden 2022 kolmannesta kvartaalista.
1. Tekoäly voi luoda finanssijärjestelmäämme epävakautta, luoda uusia riskejä jakaumien häntiin ja vahvistaa nykyisiä itsessään. Näin argumentoivat Finanssialan tieteellisiin kärkijulkaisuihin lukeutuvassa Journal of Banking and Financessa Daníelsson, Macrae ja Uthemann (2022). Erityisesti he nostavat esiin tekoälyn haasteet toimia tilanteissa, joissa törmätään Knightin epävarmuuteen ja Rumsfeldin määritelmän mukaisesti tapahtumiin, joiden emme edes tienneet olevan mahdollisia (unknown-unknows). Näissä tilanteissa historiallinen data voi muuttua varsin epärelevantiksi ja vanhat säännöt eivät pädekään. Heidän mukaansa tekoäly ei ole nykyisellään parhaimmillaan kaoottisessa tilassa vaan pikemminkin selkeiden sääntöjen ympäristössä. Artikkelin löytää otsikolla ”Artificial Intelligence and Systemic Risk.”
2. Johtamisen johtava tiedejulkaisu Strategic Management Journalin elokuun numerossa käsitellään artikkelin verran terveysvakuuttamisen suhdetta pienyrityksiin Yhdysvalloissa. Tsolmon ja Ariely (2022) toteavat artikkelissaan ”Health insurance benefits as a labor market friction: Evidence from a quasi-experiment” tutkimustensa pohjalta, että erityisesti korkeiden työttömyysvakuutusten osavaltioissa pienyhtiöiden tarjoamalla laajalla terveysvakuutusturvalla on positiivisia vaikutuksia ko. yhtiöihin. Vaikka kustannus terveysvakuutuksesta voi olla pienelle yhtiölle merkittävä, työntekijöiden pitovoimaan, tuottavuuteen ja yhtiön tulokseen terveysvakuutuksen laajuudella nähdään olevan yhteys. Erityisesti aloilla, joissa ollaan riippuvaisia inhimillisestä pääomasta, terveysvakuuttaminen on yleistä. Olisi varsin mielenkiintoista saada aiheesta myös tutkimustietoa Euroopan kontekstissa.
3. Maantieteellisesti Yhdysvaltoihin sijoittuu myös seuraava esiin nostettava artikkeli. Lin, Browne ja Hofmann (2022) paneutuivat maanjäristysvahinkojen vahinkotilastoihin artikkelissaan “Race discrimination in the adjudication of claims: Evidence from earthquake insurance.” Vuosien 2010 ja 2016 välillä he havaitsivat, että postinumeroalueilla, joilla asui suhteessa enemmän afroamerikkalaisia, korvaushakemusten epäämisprosentti oli suurempi ja maksetut korvaukset myönnettyjen korvauksien saralla matalammat. Artikkelin löytää vakuutusalan johtavasta tiedejulkaisusta Journal of Risk and Insurance.
4. Maanjäristyksien jälkeen on luonnollista jatkaa luonnonkatastrofien parissa. Huippujulkaisu The Review of Financial Studiesiin hyväksytty Bakkensenin ja Barragen (2022) artikkeli ”Going Underwater? Flood Risk Belief Heterogeneity and Coastal Home Price Dynamics” pureutuu käsityksiin tulvariskeistä lukuisilta eri kulmilta. Eräs mielenkiintoinen tulos koskee rannikolla asuvien arviota tulvariskien suhteen verrattuna sisämaassa asuviin; rannikolla asuvat näkevät tulvariskin selvästi vähäisempänä kuin sisämaassa asuvat. Tämä tulos on varsin mielenkiintoinen juuri vakuutusalan ja vahingontorjunnan kontekstissa. Jos riskiä pidetään vähäisenä, siihen varautuminen voi olla myös vähäistä.
5. Myös viimeinen nosto käsittelee luonnonkatastrofeja, mutta maanjäristyksistä ja tulvista vaihdetaan hurrikaani Andrewn pariin. Vakuuttamiseen keskittyvän julkaisun Risk Management and Insurance Reviewn syyskuun numerossa julkaistiin Carillon, Telljohannin ja Nysen (2022) artikkeli ”The 30th anniversary of hurricane Andrew: Evolution of the Florida homeowners insurance market.” Nimensä mukaisesti artikkeli käsittelee kodinomistajien vakuutusmarkkinan kehitystä hurrikaani Andrewn jälkeen Floridassa. Artikkeli sisältää useita havainnollistavia graafeja Floridan kotivakuutusturvan kehityksestä, joita suosittelen käymään lämpimästi vilkaisemassa. Graafien lisäksi artikkeli sisältää varsin yllättäviä havaintoja. Mm. yleensä modernissa liike-elämän historiassa törmätään konsolidaatiokehitykseen, mutta tässä tapauksessa liike on ollut päinvastaista. Floridan kotivakuutusmarkkinoita eivät enää Andrewn edeltävän ajan mukaisesti ole hallinneet suuret vahinkovakuutusyhtiöt vaan pienemmät paikalliset toimijat.
Akseli Kettula
Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
akseli.kettula@tuni.fi