1.     Viimeinen kvartaali tarjosi vakuutustutkimuksen saralla noteerattavan joululahjan. Rahoituksen tieteellisiin kärkijulkaisuihin lukeutuva The Review of Financial Studies julkaisi nimittäin kokonaisen numeron teemalla ”New Perspectives of Insurance.” Ko. julkaisu sisälsi seitsemän artikkelia rahoituksen ja vakuuttamisen kontekstissa. Näistä mainittakoon editoreiden erikseen esille nostama Gennaiolin, La Portan, Lopez-de-Silanesin ja Shleiferin (2022) artikkeli ”Trust and Insurance Contracts.” Siinä esitetään uusi tapa hahmottaa kotivakuutusten muotoutumista eri maissa: luottamuksen ja rehellisyyden suhde kotivakuutusturvaan. Erityisesti maissa, jossa erimielisyyksien määrät vakuutustuotteista/-korvauksista ovat vähäisiä, luottamus ja rehellisyys ovat olennaisia tekijöitä, jotka muokkaavat vakuutussopimuksia. Kulttuurilliset tekijät vaikuttavat siis myös vakuuttamiseen kuten myös muuhun yhteiskuntaan.

2.     Toinenkin rahoitusalan huippujulkaisu Journal of Financial Economicsin joulukuun numero (146/3) sisälsi vakuuttamisen ja riskienhallinnan teemaan sopivan artikkelin ”Partisan residential sorting on climate change risk” (Bernstein, Billings, Gustafson & Lewis, 2022). Julkaisussa esitellään merenpinnan nousulle altistuvien alueiden ja äänestyskäyttäytymisen suhdetta Yhdysvalloissa. Varsin yllättävää on, että itse asiassa alueilla, jossa äänestetään ehdokkaita, jotka eivät kannata suhteessa tiukkoja ilmastotoimia, merenpinnan nousun mahdolliset vaikutukset ovat vakavampia kuin muualla.

3.     Pysytään rahoitusalan kärkijulkaisuissa. Journal of Banking and Financessa pureudutaan Bergerin, Curtin, Mihovin ja Sedunovin (2022) taholta pankkien operationaalisen riskin systemaattisuuteen otsikon ”Operational Risk is More Systemic than You Think: Evidence from U.S. Bank Holding Companies” alla. He osoittavat, että operationaaliset riskit, jotka perinteisesti on nähty rahoitusalalla epäsystemaattisina, ovatkin systemaattisia, kun ne kohdistuvat suuriin toimijoihin, joiden rooli finanssialalla on keskeinen. Tämä sinällään on varsin kiinnostava ja käytännön rahoitusmaailmaan sovellettavissa oleva havainto, sillä systemaattista riskiä ei voi hajauttaa toisin kuin epäsystemaattisen riskin.

4.     Vakuutusalaan erikoistuneista tiedelehdistä Journal of Risk and Insurancesta huomio kiinnittyi Bornin, Cookin, Sirmansin ja Yangin (2022) julkaisuun ”Are health insurers in multiple lines of business less profitable? An examination of scope economies in health insurance.” Otsikon suoraviivaisen sanoman alla on esitetty kiinnostavia tuloksia; ainakin Yhdysvalloissa henkivakuutusyhtiöt, jotka erikoistuvat vahvemmin tiettyihin tuotteisiin laajan tuotteiston sijaan, erottuvat liikevoiton suhteen edukseen.

5.     Suositteluindeksin (NPS eli Net Promoter Scoren) ja vakuutusyhtiöiden kannattavuuden välistä suhdetta käsitellään The Geneva Papers on Risk and Insurance – Issues and Practicessa (Euroopan vahvimpia vakuutusalan akateemisia aikakausilehtiä) lokakuun numerossa julkaistussa artikkelissa ”The relationship between net promoter score and insurers’ profitability: an empirical analysis at the customer level.” Artikkelin kirjoittajat Jahnert ja Schmeiser (2022) näyttävät tämän korrelaation olevan varsin voimakkaasti positiivinen: mitä parempi NPS, sitä parempi kannattavuus. Tämä täsmää muilta toimialoilta saatuihin empiirisiin tuloksiin, vaikka artikkelin kirjoittajien mukaan suhde voisi olla päinvastainen vakuutusalan toimialakohtaiset seikat, tosin pitkälti teoreettiset, huomioiden.